Hyvinvointialueohjelma

Aiheeseen liittyvät artikkelit:

LAUSUNTO ESITYKSESTÄ KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEEN HYVINVOINTIALUEOHJELMAKSI 10.8.2023

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen sosialidemokraattinen aluevaltuustoryhmä, sekä muut alueen sd. toimijat (myöh. demariryhmä) ottivat lausunnollaan kantaa 21.6.2023 annettuun esitykseen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueohjelmaksi. Ohjelmaa oli mahdollisuus kommentoida verkkolomakkeella 15.8.2023 saakka, mutta demariryhmä piti asukkaiden todellisia vaikuttamis mahdollisuuksia niukkoina.

Pääset lukemaan koko sd.ryhmän antaman lausunnon tämän sivun lopusta.
Hyvinvointialueohjelmaluonnoksen löydät Keusoten sivuilta tästä linkistä.

TIIVISTETYSTI VAATIMUKSEMME

  • Orpon hallituksen rahoitusleikkausaikeet on torjuttava hyvinvointialueiden tuottaman tiedon ja yhteisen edunvalvonnan avulla.
  • HUS:n ja hyvinvointialueen on pystyttävä sopimaan rahoituksen jakautumisesta sote-uudistuksen tavoitteiden suuntaisesti ennaltaehkäisyä ja peruspalveluja vahvistavasti, kuitenkin turvaten myös erikoissairaanhoitoa tarvitsevien erilainen hoito. HUS:n ja hyvinvointialueen yhteistyöllä on varmistettava hoitoketjujen toimivuus alueellisesti ja asukaslähtöisesti. Erikoissairaanhoidon tarkastelu ohjelmaluonnoksessa oli vaatimaton, vaikka sen merkitys kustannuksille on suuri.
  • Ohjelman toimeenpanosuunnitelmat ja toteutumisen seurantaraportit on tuotava päätöksentekoelinten käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Toimeenpanon suunnitelmissa tulee konkretisoida mm. palvelurakenteen ”keventämisen” vaikutukset asiakkaille, erityisesti paljon palveluja tarvitseville.
  • Ohjelman palvelujen verkostoa koskevaa osiota on täydennettävä:
    1. Palvelujen nykylaatua ja saatavuuden toteutumista tulee ohjelmassa arvioida asukkaiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Ohjelman palvelujen verkostoa koskeva tarkastelu perustuu kustannusten ja tilojen näkökulmaan – tämä ei ole riittävä tarkastelu. 
    2. Ohjelma-asiakirjan periaatteita tulee täydentää lähipalvelujen osalta. Valtuuston tulee päättää, millaisia erilaisia lähipalveluja alueella on saatavilla ja miten ne ovat tosiasiallisesti asukkaiden saavutettavissa eli missä lähipalvelupisteet sijaitsevat niin, että ne ovat julkisella liikenteellä kohtuudella saavutettavissa.
    3. Salkutettavien toimitilojen konkreettinen toimitilaohjelma aikataulutuksineen on hyväksyttävä päätöksentekoelimessä, esimerkiksi palvelujen järjestämisen lautakunnalle annetun kokonaisselvityksen pohjalta laadittu esitys aluehallitukselle. Palvelujen kokonaisselvitys sisältää myös asukas- ja asiakasnäkökulman palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Eri kunnissa sijaitsevien nykyisten lähipalvelupisteiden toiminta on turvattava, kunnes meillä on kokonaisselvitys, jonka pohjalta palvelupisteistä päätetään. Toimeenpano edellyttää myös realistista investointisuunnitelmaa mm. heikoissa nykytiloissa toimivien yksikköjen toiminnassa välttämättömien korvaavien tilojen osalta. Samoin tarvitaan yhteistyössä kuntien kanssa tuotettu näkemys asukasmäärien kehityksestä eri asuinalueilla, jotta sote-toimipisteet sijaitsevat tarkoituksenmukaisissa paikoissa. Tässä yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista tarkastella myös tarvetta alueelliselle asiointiliikenteelle. Nykytilojen sijoittuminen eri tilasalkkuihin on julkinen asiakirja. 
    4. Eri palvelujen saatavuuskriteereiden päivittämisessä tulee varmistaa, että asiakkaat saavat tarpeidensa mukaiset palvelut.   
  • Palvelujen tuottamisen tavoissa oman toiminnan vahvistaminen ja riippuvuuden vähentäminen ostopalveluista edellyttää samoin realistista ja pitkäkestoista investointisuunnitelmaa ja henkilöstöresurssia, jotta muutos on kestävällä tavalla mahdollinen.
  • Henkilöstöohjelman toteuttamisen vaatima rahoitus on turvattava talousarvioissa. Käytännön toimet tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa.