Vaalien ykköseksi äänestetty Kokoomus kertoi eduskuntavaalien puolueohjelmassaan, että hyvinvointialueiden sote-rahoitusta tulisi sopeuttaa noin miljardilla eurolla.

Sosialidemokraatit (SDP) puolestaan tutkimuksiin vedoten todistivat, että ihmisillä on hoito- ja palveluvelkaa, joka vaatisi tuntuvaa lisärahoitusta hyvinvointialueille. Eri-ikäiset ihmiset jonottavat nyt hoitoa ja erilaisia tukipalveluja – paikoin jonossa ollaan pidempään kuin laissa säädetty hoitotakuu mahdollistaisi. Tällaista ”velkaa” on totuttu hoitamaan sote-organisaatioissa oman henkilöstön lisä- ja ylityöllä, ostamalla esimerkiksi leikkauksia ja suunterveydenhuoltoa tai antamalla palveluseteli, jolla ihminen hankkii palvelun. Ilman rahoitusta tämä ei onnistu, ja nykymallissa kaikki rahoitus tulee valtion kautta eli eduskunnan kautta.

Suomen 22 sote-palvelujen järjestäjästä (21 hyvinvointialuetta ja Helsinki) yhtä lukuun ottamatta organisaatiot ovat tehneet reippaasti alijäämäiset kuluvan vuoden budjetit – Keski-Uudellamaalla vajaa -70 Me. Vaikka hyvinvointialueiden rahoituslakiin sisältyvillä valtion kertakorvauksilla vuoden 2023 alijäämät hiukat pienenevät, ovat myös kaksi seuraavaa vuotta meillä alijäämäisiä.

Uuden hallituksen ohjelmassa tulisi sitoutua jatkamaan ison sote-reformin edelleen kehittämistä, korjaamaan rahoituslakia ja sen kriteeristöä, Kokoomuksen ajaman miljardin sopeuttamisen sijasta. Kokoomus myös vastusti nyt toteutunutta sote-uudistusmallia. Perussuomalaiset (Ps) ilmoittivat etteivät olisi leikkaamassa sote-palveluista – varsinaista vaaliohjelmaahan heillä ei ollut. Hallitusohjelman sisältö ja hallituskumppanit ratkeavat lähiviikkoina.

Miltä eduskuntavaalien (EK) äänestystulokset näyttävät Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kuuden kunnan osalta? SDP, Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat jokaisessa kunnassa kolmen kärjessä: Kukin puolue oli 1. sijalla kahdessa kunnassa. Puolueiden järjestys vaihteli 1-3. sijoissa. Kaikki kolme lisäsivät kannatustaan verrattuna 2019 EK-vaaleihin.

Kansanedustajia Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnista valittiin yhteensä yhdeksän (9): Ps neljä kansanedustajaa, SDP kaksi, Kok kaksi ja Keskusta yksi. Vaikka kansanedustajat laativat mm. sote-lakeja koko Suomeen, uskon että kotiseudun olosuhteiden ja sen ihmisten tuntemisesta ei ole ainakaan haittaa. Hyvä vuorovaikutus kansallisen ja alueellisen tason päättäjien kesken on tärkeää.

Onnittelut valituille! Viisi heistä toimii myös hyvinvointialueen aluevaltuutettuna: SDP Eemeli Peltonen (valtuuston puh.joht.), SDP Pinja Perholehto, Ps Jorma Piisinen (myös aluehallitusjäsen), Ps Onni Rostila ja Ps Ari Koponen. Lisäksi kansanedustajiksi valittiin Keskustan Antti Kaikkonen, Kokoomuksen Pekka Toveri ja Pihla Keto-Huovinen sekä Ps Leena Meri.  Vaalituloksesta tarkemmin alla olevasta taulukosta.  

Elinvoimainen Keski-Uusimaa: Hyvinvointialueohjelma on tulossa päätöksentekoon kesäkuulla

Hyvinvointialueen päätöksenteossa ei ole varsinaista oppositiota, vaan jokainen valtuutettu sekä hallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenet ovat osa yhteistä päätöksentekoa. Hyvinvointialueen valtuustoryhmät käsittelevät valmistelussa olevia asioita ja tuovat omat tavoitteensa esille valmisteluprosessiin evästäen viranhaltijavalmistelua omien puolueidensa näkemyksistä käsin.

Parhaillaan työn alla on hyvinvointialueen talouden, palvelujen saatavuuden, henkilöstön pito- ja vetovoiman sekä toiminnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet kokoava hyvinvointialueohjelma. Lain mukaan alijäämäiset budjetit tulee saattaa tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Yhtälö on hyvin vaikea, sillä esimerkiksi yritykset ovat nostaneet eri asiakaspalvelujen hintaa jopa 18% ja kustannukset ovat muutoinkin kautta linjan nousseet.

SDP valtuustoryhmän keskeisiä linjauksia

Lähipalveluja tulee edelleen kehittää niin, että palveluja on eri-ikäisille saatavina niin fyysisissä palvelupisteissä, liikkuvina palveluina, kotiin tuotuina palveluina ja etä & digipalveluina. Ehdotuksestamme palvelujen verkoston suunnitelmaan on lisätty karttapohjalle palvelupisteiden sijainnit eri kunnissa. Asiointi tulee olla mahdollista etäyhteyksin, puhelimella ja myös käymällä palvelupisteessä. Myös terveydenhuollon vastaanottopalveluissa on saatava perusasiat kuntoon.

Henkilöstöohjelmassa tulee satsata siihen, että ”meidän työpaikat ovat sellaisia, joista on helppo puhua hyvää” – henkilöstön muotoileman tavoitelauseen mukaisesti. Talouden sopeuttamisessa omaa henkilöstöä ei lomauteta eikä irtisanota. Satsaukset omaan henkilöstöön vahvistavat henkilöstön pysyvyyttä ja myös  halua tulla meille töihin. Näin pystytään vähentämään osto- ja vuokratyövoiman käyttöä.

Hyvinvointialueohjelman toimenpide-ehdotusten vaihtoehdoista tulee laatia monipuoliseen tietoon perustuvat vaikutusten arvioinnit niin asiakkaiden, henkilöstön kuin kustannustenkin näkökulmasta.

Toimenpiteiden vaikutuksia on tarkasteltava sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Ihmisten tarpeisiin tulee vastata oikea-aikaisesti. Syrjäytymisen ehkäisyn laiminlyönnillä aiheutetaan lisäkustannuksia pidemmällä aikajänteellä, inhimillisten seurausten ohella. Palveluprosessien toimivuutta tulee kehittää, ja kustannus-vaikuttavuus tietoisuutta lisätä – onhan hyvinvointialueen strategian yksi arvioista ”Vaikuttavuus” ja tietoon perustuva päätöksenteko.

Lisätietoa:

Palvelujen verkostosuunnitelman valmisteluaineistoa 12.4.2023 Palvelujen järjestämisen lautakunnan kokouksessa https://keuh.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Palveluiden_jaumlrjestaumlmisen_lautakunta/Kokous_1242023/Hyvinvointialueen_palvelujen_verkostosuu(3160)
Henkilöstöohjelmasta Henkilöstöjaoston 5.4.2023 kokouksessa https://keuh.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Henkiloumlstoumljaosto/Kokous_542023
Hyvinvointialueohjelmasta ja sen valmistelutilanteesta 15.3.2023 Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan kokouksessa  https://keuh.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kehittaumlmis_ja_tulevaisuuslautakunta/Kokous_1532023
Ylen uutinen 15.4.2023. Suomen ei ole pakko tehdä niin rajuja sopeutustoimia kuin kokoomus ehdottaa, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman. Yle TV1 Ykkösaamu. https://yle.fi/a/74-20027226