Mielipide julkaistu Aamupostissa 27.2.2025
Ikäihmisten palvelupolku on tähän asti useimmiten kulkenut kotihoidon kautta ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Jonot ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ovat kotihoidossa kasvaneet ja kotihoito taas kuormittunut asiakkaista, jotka tarvitsisivat enemmän kuin mitä heille pystyy tarjoamaan.
Yhteisöllinen asuminen tervetullut lisä ikääntyneiden palveluihin
Yhteisöllisen asumisen odotetaan olevan kustannustehokas ratkaisu tähän ongelmaan. Kevyempänä vaihtoehtona ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna sen on mahdollista toimia välimuotona niiden ikääntyneiden hoito- ja hoivatarpeeseen jotka eivät vielä täytä raskaamman hoivan myöntämisen perusteita. Jos palveluun pääsy toimii joustavasti, kotihoidon kuormitus vähenee ja hoitajaresurssit voidaan kohdentaa asiakkaille, jotka siitä hyötyvät. Yhteisöllisen asumisen asukkaat saavat parhaimmillaan toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää ja ylläpitävää huolenpitoa ja näin pitkittää raskaampaan hoivaan siirtymistä.
Uhkana jonon siirtyminen yhteisölliseen asumiseen
Huolta aiheuttaa kuitenkin Keusotessa tavoiteltava ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyden pienentäminen, joka käytännössä tarkoittaa paikkojen vähentämistä ja niiden korvaamista yhteisöllisellä asumisella. Onko käymässä niin, että nyt kotihoidossa ympärivuorokautista hoivaa odottavien jonoa ollaan siirtämässä yhteisölliseen asumiseen? Asumispalvelun tarpeessa olevat ikäihmiset ovat pääsääntöisesti muistisairaita ja muistisairaus on etenevä sairaus, joka vääjäämättä johtaa tilanteeseen, jossa yhteisöllinen asuminen ei enää riitä.
Henkilöstömitoitusta ei ole määritelty
Ongelmallista on myös se, ettei yhteisöllisen asumisen yksiköissä ole määritelty tarvittavaa henkilöstömitoitusta- eikä -rakennetta ole määritelty.
ikääntyneiden vaihtelevat palvelutarpeet ratkaisevat, millaista ja kuinka paljon henkilöstöä tarvitaan tarpeisiin vastaamaan. Yksikössä ei ole yöaikaan henkilökuntaa paikalla vaan asukkaan on kyettävä hälyttämään itse apua. Oleellista asukkaan turvallisuuden kannalta, että hän siihen oikeasti kykenee. Muistisairaiden kohdalla ei näin välttämättä ole, vaikka asukas muuten olisikin melko omatoiminen. Uhkana voi olla myös asukkaan eristäytyminen omaan asuntoonsa, jos hän ei saa riittävästi tukea ja apua osallistumiseen yhteisön toimintaan. Asukkaiden toimintakykyä on arvioitava riittävän tiheästi ja säännöllisesti. Yhteisöllisen asumisen yksikkö ei ole tarkoitettu asukkaille, jotka tarvitsevat yöaikaista valvontaa ja hoivaa tai muuten sellaista apua ettei yksikön henkilöstö riitä siihen vastaamaan.
Asukkaan turvallisuus tärkeintä
Keusoten on siis jatkossakin huolehdittava riittävästä ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyydestä alueellamme, mutta samalla kehitettävä ja lisättävä yhteisöllistä asumista tarvetta vastaavaksi. Yhteisöllinen asuminen tarjoaa mahdollisuuksia kun sen uhat ja riskit huomioidaan asukkaan turvallisuus ja hyvinvointi edellä.
Pirjo Komulainen, aluevaltuutettu
palveluiden järjestämisen lautakunnan varapuheenjohtaja
Jaa tämä artikkeli