Päätöksenteko yhteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista vaatii rohkeutta ja kykyä nähdä yli vaikeiden aikojen. Nykyinen hyvinvointialueiden rahoituslainsäädäntö ja Orpo-Purran hallituksen heikennykset tekevät lähes mahdottomaksi kestävän ja vastuullisen päätöksenteon hyvinvointialueilla. Ongelma on siinä, että hallitus ei halua antaa alueille työrauhaa ja työkaluja selviytyä yli haastavien vuosien.

Hyvinvointialueiden päätöksentekijöiden tehtävänä on ottaa huomioon eri näkökulmat ja tehdä ratkaisuja, jotka edistävät sekä taloudellista vakautta että pienentävät asukkaiden terveys- ja hyvinvointieroja. Valtiovallan pitäisi vastaavasti tukea hyvinvointialueita siinä, että ne voivat onnistua vaikeassa tasapainoilussaan. Nykyinen hallitus ei tätä vastuuta tunne.

Kuluvalle vuodelle Keusotessa pitäisi talousarvion mukaan tehdä yli 20 miljoonan euron säästöt. Tämä tarkoittaa oman toiminnan kokonaisuudesta noin neljän prosentin leikkausta. Kun viime vuonna tehtiin jo rajut heikennykset ja jopa henkilöstövähennyksiä, en näe mahdollisuutta juuri kiristää enää mistään. Todennäköistä on, että 20 miljoonan euron epärealistiseen säästötavoitteeseen ei tulla pääsemään.

Millaiseksi päätöksentekijöiden liikkumavara sitten muodostuu? Päätöksenteko alueilla vaatii tällä hetkellä rohkeutta olla tekemättä lyhytnäköisiä ratkaisuja, suhteessa ehdotettuihin leikkauksiin ja heikennyksiin. Päätöksentekijöillä tulee olla rohkeutta pitää etusijalla kohtuulliset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Näin on toimittava siitä huolimatta, että menettely tarkoittaa kurittomuutta suhteessa rahoituslakiin, jota hallitus on haluton muuttamaan nykyisestä.

Perusoikeuksien toteutuminen ja asukkaiden tarvitsemien palveluiden saanti ovat ensisijaisia, jo perustuslaissa turvattuja oikeuksia. Viisautta on samalla tunnistaa resurssien niukkuus ja etsiä kestäviä ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Rohkeutta on asettaa toiminnalle tavoitteita, hillitä kulukehitystä ja rajata perustellusti palveluita.

Hyvinvointialueilla on kaikki edellytykset onnistua. Onnistumiseen tarvitaan yhteispeliä paitsi alueilta, myös valtiovallalta, sekä osaavaa ja määrätietoista hyvinvointialueen johtamista yhteistyössä poliittisen ja virkajohdon kesken. 

Pirja Vitikka-Koponen

aluehallituksen jäsen (sd), Järvenpää