Hyvinvoinnin iltapalalla aktiivista keskustelua Järvenpäässä

Kuvassa vaaleanpunaisela taustalla blogin kirjoittajat Pirja ja Pirjo.

Järvenpäällä oli kunnia aloittaa Keski-Uudenmaan demareiden hyvinvoinnin iltapalatilaisuudet 30.11.2022. Tilaisuudet on tarkoitettu hyvinvointialueen asukkaiden ja päättäjien keskustelufoorumiksi, joihin kutsutaan alustajiksi ajankohtaisia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen asioita tuntevia henkilöitä. Pääosa tilaisuuksissa on vuorovaikutteisella keskustelulla alueen päättäjien ja asukkaiden kesken.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen avasi tilaisuuden toteamalla, että historiallinen sote-uudistus näkee päivänvalon tasan kuukauden päästä 20 vuoden valmistelun jälkeen. Arvosteluun byrokratian lisääntymisestä hän totesi, että tähän asti 300 kuntaa on vastannut sotepalveluista, jatkossa niistä vastaa 22 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Ei siis voi puhua byrokratian kasvamisesta vaan vähenemisestä. Hän korosti, että hyvinvointialueiden aloittaminen ei kaikkea ratkaise ja on meistä kiinni, millä tavalla uudistus toteutuu. Nämä Hyvinvoinnin iltapalat ovat yksi keino saada alueen asukkailta palautetta hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

Kansanedustaja Aki Lindén alusti keskustelua ajankohtaisista asioista teemalla turvallisuus ja terveys. Hän totesi, että turvallisuus pitää sisällään muutakin kuin sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Se on myös toimeentulon turvaa, eläketurvaa, sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja. Sosiaaliturva ja toimeentulotuki ovat eri asioita ja käsitettä sosiaaliturva käytetään hänen mielestään tarkoituksellisesti epämääräisesti.
Sosiaaliturvaan käytetään Suomessa 30 % bruttokansantuotteesta, josta toimeentulotuen määrä on hyvin pieni; 75 miljardista vain 700 miljoonaa. Muu sosiaaliturva on keskituloisten eläkkeitä, lääkekorvauksia, perhetukia jne. Näin kokoomuksen vaaliteeman terävä kärki luvatuista leikkauksista osuu juuri siihen osuuteen sosiaaliturvasta, joka on tarkoitettu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

Aki Lindén selvensi meille, mikä on se ”mystinen” 700 miljoonan euron lisärahoitustarve hyvinvointialueille, josta on valtakunnan taholla käyty kovasti keskustelua. Se on rahaa, jota tarvitaan koronasta johtuvien palvelujen jälkeen jääneisyyden hoitoon. Esimerkkeinä hän mainitsi diabeteksen ja melanooman. Vuonna 2020 löydettiin diabetestapauksia 20 % ja melanoomia 5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä ei tarkoita sitä, että sairastumiset olisivat näihin tauteihin vähentyneet vaan ne ovat jääneet koronan vuoksi piiloon. 700 miljoonaa tarvitaan koronan aiheuttaman hoitovelan ”maksamiseen”. Paljon puhuttaneen hyvinvointialueiden rahoituksen Aki Lindén sanoi korjautuvan ensi vuonna ja sen vuoksi nyt ei ole oikea aika paniikinomaisiin leikkauksiin palveluista.

Alustuksen jälkeen oli vuorossa paneeli, johon osallistuivat aluevaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen, aluevaltuutettu Pirjo Komulainen, Järvenpään eläkeläisneuvoston puheenjohtaja sekä hyvinvointialueen vanhusneuvoston jäsen Liisa Majanen ja Järvenpään vammaisneuvoston varapuheenjohtaja sekä hyvinvointialueen vammaisneuvoston jäsen Taina Kölhi.

Paneelin puheenjohtaja aluevaltuutettu Pirja Vitikka-Koponen johdatti panelistit heti paneelin alussa pohtimaan ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palvelujen merkitystä. Panelistit huomioivat ennaltaehkäisevien palvelujen tärkeyden, järjestöjen sekä kaupunkien ja kuntien välisen yhteistyön merkityksen hyvinvoinnin edistämisessä ja luettelivat alueen palvelutarjontaa mm. kolmannella sektorilla. Ennaltaehkäisyyn panostamisella saavutetaan säästöä kun raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarve vähenee. Välttämättä vielä ei ole valmiita yhteistyön toimintamuotoja, mutta yhdessä kehittämällä on mahdollisuus rakentaa toimiva rakenne.

Paneelin yleisö näki ennaltaehkäisyssä myös etsivän vanhustyön, etsivän nuorisotyön ohella tärkeänä toimintana. Esille nousi ikäihmisten korona-ajan eristäytymisen vaikuttavan edelleen osallistumiseen kodin ulkopuolella ja toivottiin esimerkiksi olohuonemaisia kokoontumistiloja alueille. Keskusteltiin myös nuorten hyvinvoinnista, palvelujen kustannustehokkuudesta, vaikuttamistoimielinten roolista hyvinvointialueella ym. Omaishoidon tuen riittävä resurssointi nähtiin erittäin tärkeänä keinona ennaltaehkäisyssä ja resurssien säästämisessä.


Lopuksi Eemeli Peltonen otti esille eläkeläisjärjestöjen kannanoton, jossa esitettiin vaikuttamistoimielimien edustajille myönnettäväksi läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen lautakuntiin. Eemeli lupasi meidän ottavan demariryhmänä asian esille hallintosäännöstä päätettäessä.

Hyvinvoinnin iltapalalla oli tarjolla iltapalasämpylää, hedelmää, jogurttia ja lämpimiä juomia – tarjoilut maistuivat hyvin! Hyvinvoinnin iltapaloja tullaan jatkossakin järjestämään säännöllisesti Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Seuraava hyvinvoinnin iltapala järjestetään Tuusulassa 22.01.2023 klo 17:30 alkaen.
Vieraana Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen vt. johtaja Mikko Komulainen. Tervetuloa sinne jatkamaan keskustelua alueemme sote-palveluista!

Pirjo Komulainen, Pirja Vitikka-Koponen
Keski-Uudenmaan Demarit, aluevaltuutettuja