Erikoissairaanhoito ei ole erillinen osa terveydenhuoltoa, vaan osa toimivaa hoitoketjua. Potilas hakeutuu perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon palveluihin, kun tarvitsee apua.

Tavallisimmin perusterveydenhuolto tarjoaakin riittävän ja toimivan avun.  Kun potilaan tilanne vaatii erikoissairaanhoitoa, hän saa lähetteen sinne perusterveydenhuollosta. Erikoissairaanhoito on usein lyhytkestoista, kuten vaativa leikkaus tai muu hoitotoimenpide ja jatkohoito sekä seuranta voidaan toteuttaa omalla terveysasemalla.  Saadun hoidon jälkeen potilaan on päästävä eteenpäin hoitopolulla: toipumaan, parantumaan sekä kuntoutumaan. Äkillisissä tilanteissa, kuten sairauskohtauksissa tai onnettomuuksissa erikoissairaanhoitoon pitää tietenkin päästä välittömästi. Silloin on tärkeää, että erikoissairaanhoidon päivystys voi ottaa potilaan vastaan ilman viivyvystä.

Viime kuukausina olemme nähneet, miten tärkeää on hoitoketjun toimiminen kokonaisuuden kannalta. Erikoissairaanhoidon päivystykset ovat ruuhkautuneet, koska perusterveydenhuollon hoitoon ei pääse. Toisen pullonkaulan ovat aiheuttaneet liian vähäiset jatkohoitopaikat ikäihmisten hoidossa.   Perusterveydenhuollon osastot sakkautuvat ja ikäihmiset joutuvat odottamaan hoivaa akuuttihoidossa, samaan aikaan estyy erikoissairaanhoidosta pääsy perusterveydenhuollon akuuttiosastolle. 

 Tämä akuutti tilanne vaati saumatonta yhteistyötä hyvinvointi alueiden ja erikoissairaanhoidon välillä välittömästi, meidän on pysähdyttävä tämän äärelle.

Myös henkilöstöpula vaivaa tällä hetkellä koko hoitoketjua. Hyvinvointialueilla, HUS:ssa ja muillakin toimijoilla on vaikeuksia saada riittävästi osaavaa henkilöstöä ja siksi osasyynä hoitoketjut sakkaavat. Onkin erittäin tärkeää huolehtia työnantajamaineesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Lisäksi meidän tulee rohkeasti kehittää hoitoketjua lisäämällä kotiin vietäviä palveluita. Ikäihmisten kotona asuminen pitää turvata ja palvelut viedä lähelle, saavutettaviksi. Palveluihin on päästävä. 

Samaan aikaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon akuuttihoito tulee keskittää sille tarkoitettuun tehtävään. Varhaista puuttumista ja tukea on lisättävä  kotona asuvien ikäihmisten ja paljon hoivaa tarvitsevien erityisryhmien osalta. Tehostettua palveluasumista ja avun piiriin pääsemistä on madallettava, eikä odottaa hoivaan pääsyä vasta silloin, kun tarvitaan jo  24/7 hoivaa. 

Sairaanhoitoon pitää aina, jokaisen kohdalla, olla lääketieteelliset perusteet. Sairaalapaikkojen lisääminen ei ole ratkaisu, se on kustannuksiltaan kallista. Painopiste on laitettava kotiin tuotaviin ja liikkuviin terveyspalveluihin sekä järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Laaja yhteityö hyvinvointialueen, kuntien, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kesken on tässä keskeisessä osassa.  Osallistuva ja yhteisöön kuuluva ihminen kokee elämän merkityksellisyyttä, siihen tulee pyrkiä arvovalintana kaikin keinoin.

Me Keski-Uudenmaan Demarit haluamme yhdessä rakentaa alueemme terveyden ja hyvinvoinnin palveluita.

Ulla-Mari Karhu, HUS hallituksen jäsen 
Ulla Palomäki, HUS tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiolautakunnan jäsen