Hallituksen rahoitusleikkaukset näkyvät Keusotessa

Ajankohtaista,Blogi

Julkaistu Aamupostin kolumnina 14.5.

Unettomia öitä. Tuskastumista. Turhautumista. Epäilystä: eikö sote-reformin halutakaan onnistua? Työrauhaa käytännön toteuttamiselle ei anneta. Valtionvarainministeriö (VM) määrittää yksityiskohtaisesti, miten sote-palvelujen uudistus tulee tehdä. Sosiaali- ja terveysministeriön roolia heikennetään. Hyvinvointialueiden itsehallinnollinen asema on käytännössä vitsi. Tosin ei naurata.


Oikeistohallituksen huhtikuiset kehysriihen lisäleikkaukset sote-palveluihin näkyvät myös Keusotessa. Aluevaltuustomme päätti 4.pv. huhtikuuta noin 63 miljoonan euron sopeutuksista YT-neuvotteluineen. VM edellytti lainavaltuuspäätöksessään tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa (TT-ohjelma), jotta voimme edetä palveluverkon muutoksissa. Jo huhtikuun lopulla VM:stä kerrottiin, että rahoituksemme vuosille 2025-2026 pienenisi kehysriihen päätöksillä – hyvinvointialueen oman rahoitusarviovarauksen mukaan vielä reilut 29 Me.  Keusoten saama rahoitus (euroa/asukas) on Suomen alhaisin Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueiden kanssa.

Kehysriihen ns. norminpurkupäätöksillä tullaan heikentämään mm. hoitoon pääsyä kolmeen kuukauteen. Jonossa harvempi paranee, ja vaivojen paheneminen voi vaatia kalliimpia hoitoja myöhemmin. Keusotessa hoitoon pääsee nykyisen (14 vrk) hoitotakuun ajassa (noin 80%). Meidän ei ole järkevää palata pitkiin hoitoon pääsyn aikoihin. Normin heikennys tarkoittaa vähemmän rahoitusta perusterveydenhuoltoon. Sote-uudistuksen tavoite on kuitenkin parantaa perusterveydenhuoltoa, hoitoon pääsyä ja ehkäisevää toimintaa. Järjestöjen avustusleikkaukset heikentävät sitä. Ja hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan kasvattavat viimesijaisen toimeeentulotuen tarvetta. Ihmiset ovat tiukoilla.

Hallitus aikoo heikentää myös ns. hoitajamitoituksen normia ympärivuorokautisessa asumispalvelussa. Kyse on kolmivuorotyöstä, ja paljon apua vaativista ihmisistä. Työ on fyysisesti raskasta eikä mitenkään ole perusteltua vähentää hoitohenkilöstön määrää. Nykyiseen hoitomitoitukseen päästään jo nyt. Tältäkään osin ei ole järkevää ryhtyä vähentämään henkilöstömäärää, ei Keusoten omissa asumisyksiköissä, eikä ostopalveluissa, sillä yritykset ovat jo aiemmalla kilpailutuskierroksella ottaneet korkeamman henkilöstömitoituksen hintoihinsa. Norminpurku siis tarkoittaa, että rahaa tulee vähemmän kuin nyt ja hoitohenkilöstöä on ikäihmisen avuntarpeeseen nähden vähemmän työvuoroissa. Hakeudutaanko näihin töihin jatkossa?

Lista hallituksen kehysriihipäätöksistä on pitkä. Asiakasmaksuja tulee edelleen nostaa, ja jos hyvinvointialue (tai erikoissairaanhoito) ei nosta, leikataan joka tapauksessa rahoitusta. ”Neljä herraa” ilmoitti sote-ministeri Juusolle (Ps), että 100 miljoonaa pitää leikata sosiaalipalveluista – tietämättä mistä ja miten tällainen palveluleikkaus kohdentuu: perhetyöhön, lastensuojeluun, vammaispalveluihin, päihdetyöhön – mihin? Hallitus korostaa ohjelmassaan vaikuttavuuden arviointiin perustuvan päätöksenteon vahvistamista –hallitus ei toimi itse näin.


Keusote, muut Uudenmaan hyvinvointialueet ja Helsinki yhdessä rahoittavat myös HUS:n erikoissairaanhoidon palvelut. HUS:lla on 225 Me alijäämä kurottavana vuosien 2024-2026 aikana. Ellei HUS onnistu, lankeaa alijäämät maksettavaksi perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja pelastustoimesta vastaavien hyvinvointialueiden budjeteista. HUS:n epäonnistuminen sen eri sairaaloiden tehtävien ja työnjakojen muutoksissa heikentäisi siten myös Keusoten budjettia.

Valtion vaatimaan TT-ohjelmaan arvioimme, että sopeutustoimissamme on riski lakisääteisten palvelujen riittämättömyydestä. Hallituksen lisäleikkaukset pakottavat Keusoten etsimään vielä lisää sopeutuksia – vaikka ”kaikki laarit on jo koluttu”. Pitäisikö Keusotenkin hakea valtiolta lakisääteistä lisärahoitusta?


Sirkka Rousu
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen 2. varapuheenjohtaja