Julkaistu Aamupostissa 2.9. Nurmijärven Uutisissa 6.9. ja Keski-Uusimaassa 7.9.

Kunnissa sijaitsevien nykyisten erilaisten palvelupisteiden toiminta on turvattava, kunnes meillä on kokonaisselvitys, jonka pohjalta palvelupisteistä voidaan päättää.

Palvelujen järjestämisen lautakunnan 30.8.2023 käsittelyssä ollut viranhaltijaesitys on ensimmäinen julkinen suunnitelma siitä, miten erilaisten sote-palvelujen saatavuutta uudistettaisiin vaiheittain vuoteen 2030 mennessä. Kesällä kommentoitavana ollutta hyvinvointialueohjelmaa tuleekin palveluja koskevan tekstin osalta muokata.  

Hyvinvointialue tarvitsee pidemmän aikavälin vision miten ja missä erilaiset sote-palvelut ovat jatkossa saatavilla koko alueella sekä yleiset ja palvelukohtaiset periaatteet, miten hyvinvointi- ja sote-keskusten ja -yksiköiden palvelujen uudistamisessa edetään lähipalvelut turvaten. Näistä voimme päättää syyskuun hyvinvointialueen valtuustossa. Mutta me emme voi syyskuun kokouksessa päättää palveluyksiköiden lakkauttamisesta ilman tietoa, miten tarpeen mukaiset palvelut olisivat jatkossa tosiasiallisesti eri väestöryhmien saatavilla, eikä vain autoilevien ulottuvilla.

Käsittelyssä oleva palvelujen verkostosuunnitelma on puutteellinen asukas- ja asiakasnäkökulmasta – puuttuu arviot ehdotettujen muutosten vaikutuksista palvelujen saavutettavuuteen eri väestöryhmille ja erilaisissa tarpeissa. Suunnitelmasta puuttuu tieto nykyisestä sote-palvelujen käytöstä eri yksiköissä sekä laadusta väestöryhmittäin ja palvelukokonaisuuksittain, ja ehkäpä olisi hyvä olla tietoa myös laadun eroista oman ja ostetun palvelutuotannon välillä. Kyse ei ole vain perusterveydenhuollon palveluista, vaikka niiden saatavuus on tietenkin tärkeää lähi- ja liikkuvina sekä etäpalveluna. Se, mitä tarkoitamme lähipalveluilla, siitä tulee olla selkeä kuvaus.

Tarvitsemme siis palveluja koskevan kokonaisselvityksen. Lisäksi tarvitsemme nykyisiä toimitilojamme koskevan selvityksen sekä realistisen muutos- ja investointisuunnitelman mahdollisten korvaavien tilojen rakentumisesta. Toimitilaohjelmaa valmistellaan, mutta emme voi päättää palveluista ”tilat ja kustannukset edellä” vaan ”palvelut edellä”.  

Yhteistyö kuntien kanssa on välttämätöntä, ja tilojen lisäksi olisi syytä tarkastella tarvetta alueelliselle asiointiliikenteelle. Jos haluamme vahvistaa omia palveluja ja vähentää riippuvuutta ostopalveluista, edellyttää sekin realistista ja pitkäkestoista investointisuunnitelmaa ja henkilöstöresurssia, jotta muutos on kestävällä tavalla mahdollinen.

Sirkka Rousu,
hyvinvointialueen aluehallituksen 2. varapuh.johtaja, aluevaltuutettu (sd) Nurmijärveltä

Mielipidekirjoitus pohjautuu Keski-Uudenmaan demareiden antamaan lausuntoon esityksestä hyvinvointialueohjelmaksi. Lue lisää lausunnosta täältä: https://keskiuudenmaandemarit.fi/hyvinvointialueohjelma/