Julkaistu Keski-Uusimaassa 27.8.2023

Keusoten Hyvinvointialueohjelman päätavoitteena on ”turvata alueen asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.” Ohjelmaluonnoksessa tasapainottamistarve on tarkentunut 80 miljoonaan euroon. Toimenpiteet jakautuvat palvelutoiminnan kehittämiseen ja varsinaisiin säästöihin. 

Yksi toimenpiteistä on painopisteen siirtäminen ikääntyneiden asumispalveluissa ympärivuorokautisesta palveluasumisesta yhteisölliseen asumiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittävää ympärivuorokautisen asumispalvelun vähentymistä. 

Ympärivuorokautinen asumispalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat paikalla olevaa henkilökuntaa 24/7 kun taas yhteisöllinen asuminen sisältää ”esteettömän, turvallisen ja hänen tarpeitaan vastaavan asunnon, jossa on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Muut asiakkaan tarvitsemat palvelut, kuten kotihoito ja muut kotiin vietävät palvelut järjestetään erikseen ja palvelua voi tarvittaessa saada myös yöaikaan. Kotihoito sisältää asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisen hoidon ja huolenpidon sekä toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävän toiminnan ja muun henkilön suoriutumista tukevan toiminnan. (SHL 21b§)”

Onko kustannusten leikkauskeinoissa realismia? Ikäihmisten segmentointi ja, klusterointi tai parempi tarpeiden tunnistaminen ei muuta sitä tosiasiaa, että vaikeasti muistisairas tarvitsee ympärivuorokautisen hoidon. Palvelun ”keventäminen” ei saa merkitä paljon tukea tarvitsevan jäämistä vaille riittävää apua. Tosiasiahan on, että väestön ikärakenteen vanhetessa muistisairaudet tulevat auttamatta lisääntymään. 

Yhteisöllisen asumisen lisääminen on erittäin tarpeellinen muutos nykyiseen, mutta käsityksemme mukaan se ei kuitenkaan tule vähentämään ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta siinä määrin kuin ohjelmassa oletetaan. Kun ohjelmassa todetaan toisaalla palvelutarpeen kasvu väestön ikääntymisestä johtuen ja samalla keinoksi määritellään merkittävä ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyden pienentäminen, ei voi muuta kuin huolestua.

Yhteisöllisellä asumisella voidaan helpottaa kotihoidon tilannetta, kun raskaamman hoidon asiakkaat saavat tarvettaan vastaavan palvelun, mikä on hyvä asia. Riskinä näemme kuitenkin, että nyt kotihoidossa oleva jono ympärivuorokautiseen asumiseen siirtyy yhteisöllisen asumisen puolelle. Ikääntyneiden paljon palvelujen tarvetta aiheuttava muistisairaus on kuitenkin etenevä, kuolemaan johtava tila, jossa palvelutarve vääjäämättä kasvaa. Yhteisöllisen asumisen laajentamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien kaavoitus- ja asuntopolitiikan kanssa.

Olemme huolissamme siitä, vastaako Hyvinvointialueohjelmassa esitetty asumispalvelujen rakennemuutos ikääntyneiden kasvavaan palvelutarpeeseen. Ohjelman tulee turvata kaikille ikääntyneille laadukas ja turvallinen asuminen ja hoito, riippumatta siitä, asuvatko he ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, yhteisöllisessä asumisessa tai eri tukimuotojen avulla omassa kodissa.

Pirjo Komulainen
aluevaltuutettu (sd.), Palveluiden järjestämisen lautakunnan varapuheenjohtaja

Mielipidekirjoitus pohjautuu Keski-Uudenmaan demareiden antamaan lausuntoon esityksestä hyvinvointialueohjelmaksi. Lue lisää lausunnosta täältä: https://keskiuudenmaandemarit.fi/hyvinvointialueohjelma/