Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta. Maan hallitus on antamassa vaalikauden viimeisen lisäbudjetin, jonka summa lienee noin 1,7 miljardia euroa, josta yli yksi miljardi menee valtion lainojen korkojen maksuun. Tästä lisäbudjetista pitäisi riittää lisärahoitusta myös hyvinvointialueille, mutta jo nyt näen, että eurot eivät riitä.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, kuten muutkin, saa rahoituksensa väestön sairastavuuden ja väestömäärän perusteella. Se, miten palvelutuotanto järjestetään tai tuotetaan, sen määrä tai laatu, ei vaikuta rahoitukseen. Valtio rahoittaa, mutta lainsäädäntöön ei sisälly riittäviä insentiivejä. Rahoituslainsääntö on uudistettava tulevalla vaalikaudella, jotta nyt olemassa olevat hyvinvointialueet voivat jatkaa toimintaansa, ja jotta asukkaat saavat hyvät ja laadukkaat palvelut. Mikäli lainsäädäntöön ei tehdä muutoksia, hyvinvointialueita tullaan suurella todennäköisyydellä yhdistämään toisiinsa, emmekä mekään Keski-Uudellamaalla ole turvassa.

Kansallinen henkilöstöpula, rahoituksen vähäisyys ja palkkaharmonisointi muun ohessa aiheuttavat suurimmat haasteet, ja ne kaikki vaikuttavat siihen, miten potilaan ja asiakkaan oikeus hoitoon ja palveluihin toteutuu. Tällä hetkellä kiireettömän potilaan hoidon lakisääteiset rajat ylitetään, ja kiireellisen hoidon saamisessakin on asiatonta viivettä. Olemme siten laittomassa tilassa.

Sote-uudistuksen valuviat on korjattava, jotta voimme tarjota yhdenvertaisesti laadukkaat palvelut, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Meillä hyvinvointialueen päättäjillä on rajallinen valta, kun rahoitus on valtion takana ja rahoituskannusteet puuttuvat. Tulevat kansanedustajat ratkaisevat sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden ja ovat aitojen ongelmien edessä, ja näiden ongelmien ratkaisuun tarvitaan puolueet ylittävää yhteistyötä.

Irma Pahlman
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen 2.vpj sekä aluevaltuutettu Hyvinkäältä