Vuoden viimeisessä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa hyväksyttiin hyvinvointialueen toimintaa seuraavat vuodet ohjaava strategia. Se sisältää myös palvelujen järjestämistä koskevat periaatteet ja tavoitteet, eli lakisääteisen palvelustrategian. Myös hyvinvointialueen ensimmäinen talousarvio hyväksyttiin. Hyvinvointialueen toiminta käynnistyy 1.1.2023.

---

Pirja Vitikka-Koposen puheenvuoro strategiasta: Palvelut läheltä ja oikea-aikaisesti

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut.
Strategia ohjaa hyvinvointialueen toimintaa. Strategiassa kuvataan hyvinvointialueemme tahtotila ja tavoitteet sekä periaatteet palvelujen järjestämisestä. Nyt hyväksyttävänä oleva asiakirja on siirtymäkauden ohjelma, jonka toimeenpanon onnistuminen on riippuvainen siitä, miten strategiaa toteuttavat erilliset suunnitelmat ja ohjelmat käytännössä toteutuvat.

Strategialla edistetään sote-uudistuksen päämääriä ja tavoitteita. Keskeisinä tavoitteina on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, vahvistaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja parantaa kuntouttavia palveluita. Hyvinvointialueen strategian tavoitteet vastaavat meidän sosialidemokraattien tavoitteita.

Keski-Uudenmaan sosialidemokraattien alueellisen ohjelman mukaisesti edistämme seuraavia päämääriä (https://keskiuudenmaandemarit.fi/hyvinvointialueen-vaaliohjelma/) :

• Palvelut läheltä ja riittävinä oikeaan aikaan
• Ihmisen elämäntilanteen huomioiminen palveluiden järjestämisessä
• Monipuoliset palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, joka rakentuu hyvinvointialueen oman henkilöstön, yritysten ja erilaisten yhteisöjen, kuten järjestöjen tuottamista palveluista ja voimavaroista
• Arjen tulee olla turvallista ja avunsaanti hätätilanteissa myös viiveetöntä
• Asukkaiden tulee olla vahvasti ohjaksissa, niin edustuksellisen demokratian kuin suoran demokratian keinoin
• Ilman henkilöstöä eivät palvelutkaan toimi: huolenpito henkilöstöstä, kuulluksi tuleminen, vaikuttamismahdollisuudet, jossa hyvinvointialueen yhteisöämme johdetaan ihmiset edellä ja heidän kanssaan.

Näitä päämääriä voimme edistää tällä siirtymäkauden hyvinvointialuestrategialla ja sen toimeenpanosuunnitelmien avulla, joista yksi tärkeimmistä on vielä valmistelussa oleva palvelujen verkostosuunnitelma. Muita merkittäviä suunnitelmia ovat juuri aluehallituksessa hyväksytty Laatu-, asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma, henkilöstön hyvinvoinnin useat ohjelmat ja myös toiminnan ja talouden kestävän kehittämisen ohjelma, joka sisältyy hyvinvointialueen talousarvioon. 

Hyvinvointialuestrategiaa valmisteltiin kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnassa. Lautakunnan työskentely oli antoisaa ja tuloksellista. Muodostimme hyvän yhteisen käsityksen strategian sisällöistä. Mittareihin lautakunta ei kuitenkaan koko prosessin aikana ollut tyytyväinen. Lautakunnan pyydettyä lisää vaihtoehtoja mittaristoon tai vuoropuhelua mittariston suhteesta strategisiin tavoitteisiin, ei tätä tapahtunut. Esitys mittaristosta pysyi koko syksyn lähes samana. Viimeisimmässä kokouksessaan lautakunta kirjasi pöytäkirjaan, että lautakunta toivoo jatkokäsittelyn perehtyvän tarkasti mittareihin ja niiden toimivuuteen, sekä tarkastelemaan, ovatko nyt esitetyt mittarit oikeanlaisia ja oikeassa paikassa. 

Perusteluna mittariesitykseen oli, että strategiaan halutaan laittaa rajallinen määrä ylätason mittareita. Ja näin se toisaalta loogisena kokonaisuutena oli. Viime hetkillä mittaristoon lennähti kuitenkin kohdaksi kolme innovaatioiden ja tutkimusten määrä varhaisen tuen toimintamalleissa. Tämän mittarin kohdalla lentokorkeus laskee ja herää kysymys, että eikö hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien tehtävien toteutuksen mittaaminen kuitenkin olisi kaikkein oleellisinta varsinkin silloin, kun ne eivät kehuttavalla tasolla toteudu? Onko innovaatioiden ja tutkimusten määrä alueemme fokuksessa silloin, kun kansan huulilla on kysymys lähinnä siitä, vastataanko puhelimeen, saanko apua?

Lautakunta- ja seminaarityöskentelyssä oltiin ilmeisen laajasti tyytyväisiä arvoihin, strategisiin tavoitteisiin sekä palveluiden järjestämisen periaatteisiin. Strategioiden työstämisen aikataulu oli tiukka ja idea, jossa keusoten strategiaa käytettiin pohjana, loi työskentelylle helpon aloituksen. Toisaalta lopputuloksesta paistaa läpi keusote ja fokus sote-palveluihin, teksteissä viitekehys, jota käytetään terveydenhuollon tekstistössä. Jonkun verran prosessin edetessä kuvaa saatiin laajenemaan hyvinvointialuetta katsovaksi, mutta toisaalta mittaristo paljastaa terveyskeskittyneisyyden. 

Mittariston perusteella strategiset tavoitteemme eivät juuri ulotu oppilashuoltoon, lapsiin tai nuoriin. Tavoitteemme ei myöskään pureudu haavoittuvimmassa asemassa oleviin.

Strategian seurantaan liittyvät seurantamittarit kaipaavat mielestämme muutoksia, ja näitä koskien teemme muutosehdotukset. Mittareilla ohjataan toimintaa, ne kirkastavat tavoitteita ja niistä raportoidaan valtuustolle. Mittareista on annettu palautetta ja kritiikkiä, niin lautakunnissa kuin valtuuston seminaarissakin – palaute ei ole johtanut parannuksiin. Esitämme lisää tavoitteellisuutta ennaltaehkäisevien palveluiden sekä varhaisen tuen toimintamallien toteutukseen THL:n hyte-kertoimen prosessi-indikaattoria käyttämällä. 

Indikaattori kuvaa hyvinvointialueen voimavaroja ja toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi työttömien terveystarkastuksia, alkoholinkäytön mini-interventioiden tekemistä, elintapaohjausta diabeetikoille ja koulukuraattoriresurssin tarkastelua suhteessa koululaisten määrään. Kaikissa näissä, on meillä parannettavaa. Nämä asiat ovat sitä hyvinvointialueen järjestämisvastuun ydintä, niitä sisältöjä, joilla on vaikutusta kansanterveyteen, hyvinvointialueen talouteen.. 

Jokainen diagnosoimaton verenpainetauti, joka johtaa aivoverenvuotoon, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, joka estää haavan paranemisen tai koululainen, jolla ei ole tarjolla koulukuraattoria, jonka juttusille mennä, ovat merkityksellisiä. Haluamme, että meidän hyvinvointialueella yhteisenä tavoitteena on toteuttaa sairauksien ja erilaisten elämänhaasteiden ennaltaehkäisyä sekä tarjota matalan kynnyksen palveluita. Esitetty strategian mittaristo ei mittaa näitä. Hyte-kertoimen prosessi-indikaattori mittaa hyvinvointialueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Pirja Vitikka-Koponen, Keski-Uudenmaan sd. ryhmän 3.vpj

---

Sirkka Rousun puheenvuoro talousarviosta: valtuustoryhmät ajoissa jo mukaan valmisteluun

Puheenjohtaja, valtuutetut, kuulijat
Kuten strategiamme, myös talousarvio on siirtymäkauden talousarvio, joka sisältää vielä  monia epävarmuuksia mm. valtion rahoituksesta ja vuoden 2022 tilinpäätöksen kertakorvauksen suuruudesta – talousarvion alijäämästähän osa (ehkä 25-30 Me) on ns. teknistä alijäämää, joka korjaantuu valtion kertakorvauksella.

Mitä talousarvioon merkitty noin 850 Me määräraha sisältää? Mihin määrärahat palvelualueilla kohdentuvat? – näitä on valtuutetun vaikea numeroista hahmottaa. Voimmeko olla varmoja, että määrärahoja kohdennetaan riittävästi ehkäisevään ja varhaiseen tukeen ja esim. kuntouttavaan toimintaan tai terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen?

Näihin päämääriin sitoudumme esim. talousarviossa kuvatun “Toiminnan ja talouden kestävän kasvun ja kehittämisen” ohjelmalla. Siitä käy ilmi myös mihin tulemme investoimaan, jotta saavutamme halutun hyödyn. Ennaltaehkäisyyn siis investoimme ja kehitämme toimintaa. Kyseessä ei siis ole “säästö/leikkaus” ohjelma. Ohjelmalla ja TKI-rahoituksella parannetaan myös vaikuttavuutta ja tiedon tuottamista siitä.

Vaikka valtuustoon nähden sitovuustasona on “oma toiminta” ja “erikoissairaanhoito”ja “pelastustoimi”, olisi palvelualueittain tullut asiakirjassa eritellä määrärahojen kohdentuminen: näin on mm. Vantaa-Keravan hyvinvointialueen budjettiasiakirjassa. Valtuusto sai lisämateriaalissa arviot määrärahojen kohdentumisesta palvelualueittain. Jos me nyt valtuustossa muuttaisimme sitovuustasoja, käsityksemme mukaan meidän tulisi tällöin palauttaa talousarvio uudelleen valmisteltavaksi.

Vuoden 2024 budjetin valmistelussa tulee valtuustoryhmien päästä keskustelemaan ajoissa ja tarkemmin talousarvion tavoitteista ja määrärahojen kohdentumisesta: valmisteluprosessin aikatauluun tulee varata ryhmien neuvotteluille ja yhteisen tahtotilan hakemiselle aikaa hyvissä ajoin. Tuolloin tulee myös ennakolta ryhmien ratkaista tulevan 2024 talousarvion sitovuustasot. Aluehallitukseen nähden sitovat tavoitteet ja määrärahojen käyttösuunnitelma ohjaavat tarkemmin palvelualueiden toimintaa – tämä hyväksytään aluehallituksessa tammikuulla.

Asiaa sivuaa myös hallintosääntö, vaikka sitovuustasoista päätetäänkin vasta talousarvioprosessissa, aluehallituksen talousarvion laatimisohjeessa: päätimme aluehallituksessa yksimielisesti, että eri toimielinten tarkoituksenmukaisia päätösvallan rajoja (euromääriä, asia-aiheita) arvioidaan huolellisen valmistelun pohjalta ja hallintosääntöä päivitetään tämän pohjalta tarpeen mukaan keväällä 2023. Valmistelu tehdään luonnollisesti eri toimielinten kanssa vuoropuhelussa. Talousarvio sisältää strategiaan pohjaavat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niiden seurantamittarit, joista myös valtuustolle raportoidaan. Näillä ohjataan toimintaa. Valtuustollehan raportoidaan myös muiden asiakirjojen seurantatietoja, kuten tiedot alueellisessa hyvinvointikertomuksessa.

SDP:n valtuustoryhmä hyväksyy nyt esitetyn siirtymäajan talousarvion, sen tavoitteet ja mittarit, mutta edellyttää että vuoden 2024 talousarvio laaditaan vuorovaikutteisesti valtuuston ja valtuustoryhmien kanssa, ja että talousarvio on sisällöltään riittävän informatiivinen.

Sirkka Rousu, Keski-Uudenmaan Demarit, 1.vpj

__________________________________

Harri Lepolahden puheenvuoro hallintosäännöstä.

Arvoisa Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja yleisö!
Hallintosäännön osalta on vuorossa neljäs ja viimeinen käsittely ennen hyvinvointialueen toiminnan käynnistymistä järjestämisvastuun siirtymistä. Hallintosääntöä on valmisteltu huolella ja esityksen mukaisena se sisältää tarpeelliset määräykset Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallinnon ja toiminnan järjestämiseksi.

Tulevia päivityksiä ja valmistelua varten rohkenen kuitenkin ottaa esille muutaman asian, jotka olisi hyvä huomioida, koska niistä on maininta Hyvinvointialuelaissa. Nämä asiat liittyvät hallintosäännön valmisteluun ja hallintosäännössä mainittuun talousarvion valmisteluun.

Hyvinvointialuelain 125 §: ssä säädetään, että hallinnon ja talouden tarkastusta sekä arviointia koskevien hallintosäännön määräyksien osalta valmistelu kuuluu tarkastuslautakunnalle. Viittaan tältä osin hallintosäännön kohtiin 82-85 §. Toisena asiana talousarvion valmistelusta määrätään hallintosäännön 12 §:ssä, että se kuuluu rahoitus- ja talousjaostolle. 23 §:ssä on määräys, että talousarvion valmistelua johtaa hyvinvointialuejohtaja.

En tiedä, olisiko valmistelussa jäänyt huomioimatta, että Hyvinvointialuelain 125 §: n mukaan arvioinnin ja tarkastuksen tehtävien talousarvioesityksen valmistelu kuuluu tarkastuslautakunnalle. Hyvinvointialuelain hallituksen esityksen mukaan lainsäätäjän tahtotila on, että tarkastuslautakunnan talousarviosta päätettäessä aluevaltuuston tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, että tarkastuslautakunnan onnistuminen tehtävässään vaatii lautakunnan tueksi asiantuntevan ja osaavan organisaation.

Aluehallitus ei voi poiketa tarkastuslautakunnan edellä mainitun valmistelun pohjalta tekemistä esityksistä kuin perustellusta syystä. Lainsäätäjän tarkoitus on säännöksillä korostaa tarkastuslautakunnan itsenäisyyttä ja erityisasemaa. Kyseisiä hyvinvointialuelain säännöksiä ei ehkä vielä tänä vuonna ole huomioitu valmistelussa siten kuin tarkoitus olisi, mutta toivon, että jatkossa huomioidaan.

Mitä tulee asiakirjan rakenteeseen, olin lisäksi katsovinani, että sisällysluettelon pykälänumerointi ei vastaa tekstiosan vastaavaa. Pykälästä 23 § eteenpäin sisällysluettelo vaatisi korjausta, jos katsoin oikein esityslistalla olevaa luonnosta. Ilmeisesti tämä aiheuttaa sen, että esim. 130 §:ssä on virheellinen viittaus pykälään 134 §, kun kuuluisi olla 132 §: ään.

Toivon, että valmistelija tarkastaa tämän ja jos näin on, niin asia olisi varmaan hyvä korjata.
Kiitos hallintosäännön valmistelusta viranhaltijoille ja aluehallitukselle. Kiitos!

Harri Lepolahti, Keski-Uudenmaan Demarit, valtuutettu