Puheenvuoro Lepolahti 14.12.2023 : § 68 Asiakasmaksut vuonna 2024

Ajankohtaista,Ryhmäpuheenvuorot

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous 14.12.2023


Arvoisa Puheenjohtaja, Hyvät valtuutetut,
viranhaltijat ja kokousta seuraava yleisö.
 
Asiakohdassa esitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävien asiakasmaksujen nostamista asetuksen mukaiseen maksimiin. Esityksen yhteydessä ei ole vaikutusten arviointia, ei hyvinvointialueen talouden, eikä palvelujen käyttäjien osalta.  Esityksestä ei myöskään ilmene, onko asiassa pyydetty lausuntoa vaikuttamistoimielimiltä. Pidän tältä osin esitystä puutteellisena.


Haluan itse tässä yhteydessä kiinnittää huomiotanne nyt päätettävien asiakasmaksujen merkitykseen palvelujen käyttäjille. Suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista kasautuu pienelle osalle väestöstä. Kymmenesosa kaikista asiakkaista maksaa lähes puolet tasasuuruisista maksuista.
 
Toimeentuloasiakkaat maksavat asiakasmaksuja muuta väestöä useammin ja penituloiset maksavat enemmän suhteessa tuloihinsa. Asiakasmaksuja maksaa enemmän paljon sairastavat ja heikkokuntoiset, jotka usein kuuluvat pienituloisiin. Katastrofaaliset maksut, tapaukset, joissa asiakasmaksujen osuus yli 40% tuloista, koskettaa etenkin iäkkäitä ja pienituloisia. 
 
Asiakasmaksulain (734/1992) 11 §:n mukaan palveluista määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Yleisesti tätä säädöstä ei ole noudatettu johdonmukaisesti. Se on ollut laajasti tuntematon, heikosti ohjeistettu ja vähän sovellettu. 


Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto on säädetty estämään maksurasituksen nouseminen kohtuuttoman korkeaksi paljon terveydenhuollon palveluja käyttävillä. 
 
Maksukatosta huolimatta OECD:n mukaan Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa, ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja.
 
Asiakasmaksuasetuksen mukaan asiakkaan on itse seurattava maksukaton kertymistä ja osoitettava sen täyttyminen. Monet asiakkaat eivät kuitenkaan hae todistusta maksukaton ylittämisestä, koska eivät joko tiedä maksukatosta tai osaa sitä hakea. Alkuvuosi on pitkäaikaissairaille haastava, kun maksukatot nollautuvat vuodenvaihteessa.
 
Kun rahat eivät riitä, ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, pikavippeihin tai tinkimään tarpeenmukaisista palveluista ja hoidosta.  Yhä useammin asiakasmaksut johtavat ulosottoon. Vuonna 2021 lähes 560 000 julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittyä asiakasmaksua päätyi ulosottoon. 
(Lähteenä edellä on käytetty Soste ry:n julkaisemia tietoja.)


Hyvinvointialue voi päättää periä lain sallimia asiakasmaksuja pienempiä maksuja tai antaa maksutta palveluita, joista asiakasmaksulainsäädännön perusteella saisi periä maksun. 
 
Hyvinvointialue voi myös hoitaa perinnän itse. Perimistoimistojen käyttö lisää maksukyvyttömien ja pienituloisten velkaantumista.
 
Asiakasmaksujen karhuaminen ulosotossa ja perimistoimiston toimesta on inhimillisesti kestämätöntä ja yhteiskunnalle kallista. Ei ole kenenkään edun mukaista laskuttaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden maksuja maksukyvyttömiltä. Perintätoimien sijaan maksukyvyttömät tulisi vapauttaa palveluiden maksuista. Nykyinen tapa heikentää entisestään heikossa asemassa olevien asemaa.


Haluan, että Keusoten alueella huolehdimme ettei, asiakasmaksut ole kenenkään kohdalla hoidon ja hoivan este, eikä sairastumisen kalleus aja ihmisiä ahdinkoon. Kiitos.
 
Harri Lepolahti
Aluevaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen