Matkabudjetti – vaihtoehto vammaisten kuljetuspalvelussa
Tein alkutalvesta 2024 Keusoten aluevaltuustoon kirjallisen kysymyksen liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeesta, jotka hyväksyttiin Palveluiden järjestämisen lautakunnassa 27.11.2023. Kysymykseeni vastaaminen kesti niin pitkään, että uusi vammaispalvelulakikin ehti astua voimaan ja on osittain korjannutkin tilannetta.
Lautakuntakäsittelyssä vuonna 2024 painotettiin erityisesti yksilöllistä harkintaa palvelua myönnettäessä. Palvelua käyttäviltä oli kuitenkin tullut viestiä, että esimerkiksi kulttuuri- ja kaupallisten palvelujen ja liikenteen solmukohtien (lentoasema, kaukojunat) saavutettavuus kohtelee alueemme asukkaita eriarvoisesti. Palautteen perusteella saikin vaikutelman, että yksilöllistä harkintaa ei ole käytetty siinä laajuudessa, kuin olisi asiakkaiden näkökulmasta perusteltua ja mitä asiasta päätettäessä annettiin ymmärtää.
Palvelun käyttäjiä tuntui eniten harmittavan kuljetuspalvelualueen supistuminen vain oman asuinkunnan rajakuntiin kun aiemmin alueen rajana Keusoten rajat. Ymmärrettävästi tämä koettiin epäoikeudenmukaisena, koska osalla kuntaraja rajoitti kuljetuspalvelua huomattavasti. Samassa yhteydessä poistettiin myös oikeus automaattisesti käyttää kuutta yhdensuuntaista matkaa Helsinkiin.
Kysymykset, jotka esitin kyselytunnilla olivat seuraavia:
- Miten liikkumista tukevia palveluja myöntäviä viranhaltijoita on ohjeistettu yksilöllisessä harkinnassa?
- Millä perusteilla voidaan myöntää kuljetusalueen ulkopuolisia matkoja?
- Mihin toimenpiteisiin Keusote ryhtyy yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden vahvistamisessa liikkumista tukevien palvelujen osalta?
Vastauksessaan aluevaltuuston kokouksessa 6.2.2025 palvelujohtaja Mari Patronen totesi, että uusi vammaispalvelulaki on astunut voimaan vuoden alusta, joten parannuksia myöntämisperusteisiin on jo tehty ja lautakunta ne on jo hyväksynyt.
Soveltamiskäytäntö uuden lain mukaan on kuitenkin vasta muotoutumassa, joten tietoa ei vielä voi olla, miten soveltaminen käytännössä on toteutunut. Valtakunnallista keskustelua, linjauksia ja oikeuskäytäntöjä asian suhteen tullaan seuraamaan tiiviisti. Ne tulevat omalta osaltaan vaikuttamaan kuljetuspalvelujen myöntämisperusteisiin, yksilölliseen harkintaan ja kohtuullisuusarviointiin.
Uudessa vammaispalvelulaissa puhutaan oman asuinkunnan lisäksi toiminnallisestä lähikunnasta ja merkityksellisestä lähikunnasta. Toiminnallinen lähikunta tarkoittaa niitä kuntia, joissa asuinalueen asukkaat tyypillisesti liikkuvat tai asioivat. Käytännössä tämä tarkoittaa lähintä kuntaa, josta asiakkaan tarvitsemat palvelut ovat saatavissa. Merkityksellinen lähikunta taas tarkoittaa kuntaa, joka sijaitsee vammaisen henkilön asuinkunnan lähikuntia kauempana, mutta jossa vammaisella henkilöllä on tarve käydä esim. perhesyistä tai vapaa-ajan asunnon vuoksi. Matkustusalue on siis laajempi käsite ja antaa mahdollisuuden laajempaan yksilölliseen harkintaan.
Lopuksi palvelujohtaja Mari Patronen totesi, että lakiuudistus antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön ns. matkabudjetin, joka perustuu matkojen lukumäärän sijaan euromäärään. Tätä mahdollisuutta Keusotessa selvitetään. Jos se todetaan käyttökelpoiseksi, mahdollisesti jatkossa palvelua käyttävä saa euromääräisen budjetin ja hän voi itse päättää, mihin matkaeurot käyttää.
Kuntarajat eivät enää rajoittaisi matkustamista, mutta hallituksen lyhytnäköinen leikkauspolitiikka, joka pakottaa hyvinvointialueet kohtuuttomalle säästökuurille saattaa tässäkin vaihtoehdossa aiheuttaa rajoitteita kulkemiselle. Kireä taloustilanne tullee vaikuttamaan sekä matkabudjetin suuruuteen että kohtuullisuusarviointiin.
Jos Keusotessa siirrytään matkabudjettiin, tulee vammaisneuvoston lausunnolla ja ennakkovaikutusten arvioinnilla olemaan suuri merkitys päätöksenteossa. Ja viime kädessä lain soveltamisratkaisut tulee punnituksi oikaisuvaatimusten ja valitusten myötä.
Pirjo Komulainen
aluevaltuutettu Järvenpää
Jaa tämä artikkeli