Kokoonnuimme maaliskuun Hyvinvoinnin iltapalalle Nurmijärven pääkirjastoon keskustelemaan erityisesti opiskeluhuollosta. Sen tehtävänä on tukea lapsia ja nuoria pienten lasten esiopetuksesta aina aikuistuviin opiskeleviin nuoriin. Keskustelussa muistutettiin, että lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat kaikki ihmiset ja että hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen on kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä.
”Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä, sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.”
Hyvinvoinnin iltapalakeskustelun aluksi kansanedustaja, Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu Joona Räsänen korosti meidän kaikkien roolia lasten ja nuorten lähiyhteisöissä toimiessamme. Kun opiskeluhuollon tehtävää hoidetaan yhdessä kunnan ja hyvinvointialueiden kesken, tarvitaan toimivat yhteistyön rakenteet ja toimintatavat. Nämä ovat Keski-Uudellamaalla rakentuneetkin jo vuosien kuluessa. Opiskeluhuolto on yksi tärkeimmistä ns.yhdyspintatehtävistä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken.
Päättäjien on tärkeää pohtia resurssien osalta, että tuki kohdentuu lasten ja nuorten tarpeiden mukaan. Opiskeluhuollossa on pitkään ollut pulaa erityisesti lääkäreistä ja psykologeista. Joona pohtikin ääneen, olisiko tarpeen keskustella vaikkapa jokaisen lapsen ja nuoren laajojen terveystarkastusten vaatiman työntekijäresurssin tarkempaa kohdentamista.
Asiantuntijaluennon piti Keusoten opiskeluhuollon koordinoiva esihenkilö Riina Kontro. Hänellä on opiskeluhuollon pitkä kokemus niin kunnan kuin Keusoten työntekijänä. Parhaillaan on valmistumassa alueellisen opiskeluhuollon suunnitelman päivitys. Yhteisen tehtävän toteuttamista arvioidaan ja kehitetään yhdessä. Riina korosti, että opiskeluhuolto on osa laajempaa hyvinvointityötä, ja siinä myös lasten ja nuorten osallistuminen on välttämätöntä.
Riina kuvasi miten yhteisöllisen opiskeluhuolto kytkeytyy laajasti erilaisten toimijoiden rooliin. Mitä paremmin yhteisö ja sen toimintakulttuuri tukee lasta ja nuorta, sitä vähemmän tarvitaan yksilökohtaista tukea. Opiskeluhuoltoa toteutetaankin lain mukaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.
Kuva: Riina Kontron luennosta
Yhteisöllisessä ja myös yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa on käytettävissä paljon erilaista materiaalia ja toimintatapoja esimerkiksi mielen hyvinvointiin, kiusaamiseen, päihteisiin, seksuaalikasvatukseen, kaveri- ja lähisuhteisiin, väkivaltaan. Oppilaitokset, myös esiopetus, tekevät paljon yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa.
Kunnat ovat palkanneet myös erilaisilla nimikkeillä työntekijöitä, jotka ovat lasten ja nuorten opiskeluarjessa mukana, niin yhteisöllisessä kuin yksilökohtaisessa tukemissa. Nurmijärvellä on mm. kouluvalmentajia ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Nuorisotyön ja liikuntajärjestöjen rooli on myös tärkeä.
Yksilökohtaista opiskeluhuollon henkilöstöä ovat terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit, lääkärit ja lapsen ja nuoren tarpeiden mukaan myös mm. puheterapeutit, toimintaterapeutit. Yksilökohtainen tuki on yhteistyötä vanhempien ja lapsen huoltajien kanssa.
Mukana keskustelussa ollut sivistystoimen johtajamme Tiina Hirvonen kertoi, että Nurmijärven opiskeluhuollon osalta tällä hetkellä puuttuu kolme psykologia, joiden työalueena on peräti kymmenen koulua. Kaikissa koulukuraattorien tehtävissä on nyt työntekijät. Terveydenhoitajien tehtävissä on myös ollut henkilöstövajetta.
Riina Kontro listasi lopuksi niitä huolia, jotka ovat nyt pinnalla: mielen hyvinvointi, koulupoissaolot, yksinäisyys ja seksuaalinen häirintä. Nämä huolet näkyvät myös 2023 kouluterveyskyselyssä. Näistä keskustellaan ja haetaan yhdessä keinoja.
Paneelikeskustelussa keskityttiin pohtimaan kunnan ja hyvinvointialueen näkökulmasta opiskelijahuollon nykytilaa ja kehittämistä. Riinan lisäksi paneelissa oli mukana Maria Luoma, Nurmijärven kuntavaltuutettu ja Keusoten vara-aluevaltuutettu sekä Mari Sjöström Kuntaliiton hyvinvointi ja sivistysyksiköstä. Paneelia juonsi sairaanhoitajaopiskelija Saska Kurki Demarinuorista.
Mari Sjöström kertoi äskettäin valmistuneesta selvityksestä, jonka mukaan Keusoten alueen opiskeluhuollossa on samanlaista henkilöstöpulaa kuin koko maassa. Opiskeluhuollon suunnitelmilla on yhteistä työtä alueella kehitetty jo vuosien ajan, mikä näkyy toiminnassa.
Maria Luoma muistutti, miten kunnan ja hyvinvointialueen tulee mm. talousarviopäätöksissään ottaa huomioon tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja arvioida päätösten vaikutuksia tästä näkökulmasta. Pienen vauvan äitinä hän korosti yhteistyötä vanhempien kanssa. Myös isovanhempien rooli on lapsille tärkeä. He ovat tärkeitä aikuisia myös esimerkiksi varhaiskasvatuksessa.
Hyvinvoinnin iltapala käynnistyi kuten asiaan kuuluu kevyellä iltatapatarjoilulla. Pääkirjaston Männistäsali oli erinomainen paikka keskustelulle.
Hyvinvoinnin iltapala -asukastilaisuudet järjestää Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen SDP-aluevaltuustoryhmä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tilaisuudet kiertävät eri kunnissa. Iltapalatilaisuuksien keskustelut ovat vuoropuhelua asukkaiden kanssa ja antavat tietoa alueen päättäjille.
Kevään seuraavaa Hyvinvoinnin iltapalaa suunnitellaan Hyrylään, alustavasti teemalla ”Millainen olisi suunnitteilla oleva uusi sote-keskus”.
Keskustelusta raportoi Sirkka Rousu, Nurmijärven kuntavaltuutettu ja aluevaltuutettu.
Avaussanat
4.3.2024 Hyvinvoinnin iltapala – pääkirjasto, Männistösali
Olemme lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeän teeman äärellä, kun aiheenamme tänään on opiskeluhuolto. Tehtävä on kunnan ja Keusoten yhteinen – yhdyspintamme aiheessa on suuri.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimiseen ja toiminnan kehittämiseen perustettiin jo Keusoten kuntayhtymän aikana yhteistyön rakenteet, joissa hyvinvointitehtävää on kehitetty laaja-alaisesti yhdessä – ei siis vain opiskeluhuoltoa, toki sitäkin. Mm. kuntien sivistystoimen ammattilaiset ja Keusoten ammattilaiset keskustelevat säännöllisesti eri kokoonpanoilla.
Hyväksyimme heti hyvinvointialueen ensimmäisenä 2023 toimintavuotena alueellisen yhteisen opiskeluhuoltosuunnitelman tavoitteineen ja toimenpiteineen kuntien omien suunnitelmien perustalta. Suunnitelma ohjaa toimintaa ja sen kehittämistä. -Tätä alueellista suunnitelmaa parhaillaan päivitetään.
Kunnilla on edelleen myös omat lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä opiskeluhuollon suunnitelmat sekä kullakin yksiköllä omansa – kaikki tähtäämme samaan eli lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimisen tukeen. Varhaiskasvatuksen (ei vain esiopetuksessa olevat lapset) osalta tuki lapselle, perheelle ja varh.kasv.yhteisölle kaipaa ehkäpä eniten vielä kehittämistä.
Eri kunnissa on kouluissa ja varhaiskasvatuksessa kunnan sivistystoimen palkkaamaa muuta henkilöstöä (opettajien ja opiskelijahuollon lisäksi), kuten meillä Nurmijärvellä psyk.sairaanhoitajia, kouluvalmentajia – tällaisia lasten ja nuorten tarvitsemia muita aikuisia tarvitaan jatkossakin. Heillä on tärkeä rooli myös yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ja koko kouluyhteisössä.
Tärkeä kysymys on myös – Miten yhteistyö nuorisotyön ja erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen kanssa tukee hyvinvointia, osaamista ja pärjäämistä – yhteisöllinen hyvinvointi laajemminkin, ja siihen liittyy esimerkiksi kouluyhteisön sisäinen kulttuuri, ja yhteistyö eri hallinnon ja päätöksenteon sekä toiminnan tasoilla ja tahoilla.
Millainen tilanne meillä on Keusoten alueella yleisesti ja miten asiat ovat Nurmijärvellä, poikkeaako tilanteemme muista, tästä kuulemme lähemmin Riina Kontron esityksessä. Kunnan sivistystoimen johtaja Tiina Hirvonen tulee tilaisuuteen, mikäli kunnanhallituksen kokouksesta pääsee. Hänellä on tietoa kunnan näkökulmasta.
Ja aluksi Joona Räsänen valottaa teemaa valtakunnan politiikan näkökulmasta. Ja paneelissa pureudumme tarpeisiin parantaa ja kehittää asioita.
Minä olen Sirkka Rousu, aluehallituksen varapj, ja aluevaltuutettu, myös kuntavaltuutettu Nurmijärveltä, ammatillista työuraa lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa on 40 vuotta, sisältäen ehkäisevää työtä, päivystävää lastensuojelua, lastenkodin johtamista, lasten ja nuorten hyvinvointipolitiikan ja toiminnan kehittämistä.
Tervetuloa!
Jaa tämä artikkeli