25.5.2023 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston kokouksen ryhmäpuheenvuorot.

Lue myös nämä artikkelit:

• https://keskiuudenmaandemarit.fi/ajankohtaista/valtuustoaloite-25-5-2023/
• https://keskiuudenmaandemarit.fi/ajankohtaista/tiedotteet/keski-uudenmaan-hyvinvointialueen-aluevaltuuston-puheenjohtajaksi-irma-pahlman/

---

Johtamisjärjestelmää koskeva aloite: SDP ryhmän puheenvuoro, Sirkka Rousu

Aloitteen tarkoitus ja tavoite oli nostaa esille asiat, jotka toimivat johtamisessa ja päätöksenteossa hyvin ja toisaalta asiat, joissa tarvitaan edelleen kehittämistä. Johtaminenhan meillä nojaa vahvasti yhteisöohjautuvuuteen eli työyhteisöjen autonomisempaan mahdollisuuteen yhdessä ohjata, johtaa ja kehittää toimintaansa. Tätä tukee myös Lean-ajattelu – jatkuva parantaminen, havaittuihin ongelmiin reagointi ja niiden ratkaisut siellä missä työ tehdään. Läpinäkyvä avoin johtamisen arki, ja sen tukeminen.

Nyt saatu vastaus summaa hyvinvointialueen ensivaiheen johtamisratkaisuja, nostaen toki esille myös parantamiskohteet.  

Kun hyvinvointialue on historiallisesti täysin uudenlainen julkisorganisaatio, on viisasta herkällä korvalla arvioida tehtyjä perusratkaisuja jatkuvaluontoisesti  – yhteinen oppimisprosessi. Siihen tarvitsemme monipuolista tietoa organisaatiomme oma-arvion ja johtopäätösten tekemiseksi. Johtamisen toimivuudesta ja myös eri toimielinten & viranhaltijoiden työnjaoista tarvitaan tietoa henkilöstöltä, hallitukselta, lautakunnilta ja muilta toimielimiltämme. -> esille tulevat muutostarpeet tulee viedä myös hallintosääntöön: toimielinrakenne, tehtävät ja päätösvallan rajat eri toimielinten kesken ja toisaalta toimielinten ja johtavien viranhaltijoiden kesken. Tällaista välitsekkausta parhaillaan tehdään.

Organisaatiokaavioon teki valtuusto viime vuonna myös pienen täsmennyksen: lisättiin mt. ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut näkyviin kaavioon – tätä ei nyt vastauksessa kuitenkaan näy.

Meidän tulee käynnistää hyvissä ajoin ennen 2025 huhtikuun aluevaaleja keskustelut poliittisen ja ammatillisen järjestäjän johtamistehtävistä ja päätösvallasta: onko esim. nykyinen lautakuntarakenne tarkoituksenmukainen, vai tulisiko siirtyä esimerkiksi malliin, jossa meillä olisi vaikkapa  väestöryhmäkohtaiset ns. elämänkaarilautakunnat, joiden alaisuudessa olisi myös ko.palvelualan henkilöstö sekä päätöksenteko ko.palvelualueen talouden käyttösuunnitelmasta ja palvelualuetta koskevista sitovista tavoitteista – tällainen mallihan on ollut kunnissa. Nykyisin koko henkilöstö on suoraan aluehallituksen alainen, samoin käyttötalous.

Kuten HVA-johtaja Mikko Komulainen on todennut, verrattuna muihin alueisiin sekä Mikon käytännön havaintoihin mm. meidän ylimmän johdon tehtävien runsaudesta ja niiden tekijöiden puutteesta, meillä on kevyt ja ohut hallinto- ja johtamishenkilöstö ja johtamistasojen määrässä mallimme on matala.

Tämän aloitteen vastaus on osin jo siten vanhentunut, että sisäistä johtamisorganisaatiota Mikko on jo muokannut: meillä on mm. laajennettu johtoryhmä, jossa on mukana myös päätoiminen aluehall. puheenjohtajamme.

HVA-johtamismallilla on erityisiä haasteita meillä Uudellamaalla: HUS ja erillisratkaisu on tuonut melkoisen määrän erilaisia johtajien eri kokoonpanoilla koolla olevia kokoontumisia, joilla yritetään yhdessä paremmin ohjata HUS:n taloutta ja toimintaa: Uudenmaan HVAT yhdessä ilman Helsinkiä, HVAt yhdessä Helsingin kanssa, HVAT ja HUS yhdessä, HVAt ja ministeriöt jne. HUS:n osuus talousarviostamme on noin 284 Me eli hyvin suuri. Ohjausmallin toimivuus ohjata terveydenhuoltoa niin, että sote-uudistuksen tavoitteena ollut resurssien ja toiminnan painopisteen siirtyminen perusterveydenhuoltoon olisi realistista – tätä nyt koetellaan.

Hoidon ja palvelun jatkuvuuden parantaminen ei ole pelkästään HUS-kysymys, vaan erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sisällä jatkuvuus vaatii edelleen paljon parantamista: eilen Yle TV:n A-studiossa keskusteltiin meneillään olevasta Oulun kokeilusta ja Tanskan mallista – samansuuntainen hoitovastaavan ja tiimimalli on jo meillä käytössä, mutta paljon on vielä tehtävää hoidon ja palvelujen jatkuvuuden parantamiseksi sekä tietenkin ihan perusasiassa eli palveluun pääsyssä.  Ja sosiaalihuollossahan jo laki jo edellyttää, että asiakkaalle nimetään omatyöntekijä, valitettavasti järjestelmässä on itseaiheutettu ongelma, jonka mukaan asiakkaan siirtyessä asiakkuuspalvelujen polullaan, vaihtuu usein myös omatyöntekijä. On erittäin vahvaa tutkimusnäyttöä juuri siitä, että hoidon ja palvelujen jatkuvuus on taloudellisesti, asiakas- ja työntekijäkokemuksen näkökulmasta vaikuttavaa.

Meidän hyvinvointialueen tämänhetkiset johtamisvastuut erikoissairaanhoidosta: käsittääkseni Mikko vastaa. Vastaava ylilääkäri ja terveyspalvelut ja sairaanhoito-palvelujohtaja tukevat. Hallitus nimesi myös meidän sisäistä HUS-valmisteluamme varten erityisen HUS-ryhmän, johon kuuluvat myös meidän alueen HUS-toimielinten edustajat.

Myös HVA-alueiden keskinäinen vuoropuhelu on tärkeää: hyvien käytäntöjen kuuleminen ja toisilta oppimiseksi. Yhteinen edunvalvonta valtion monien ministeriöiden suuntaan hakee suuntaansa. Olemme olleet mukana perustamassa Hyvil Oy:tä, jonka kautta saamme foorumeita, verkostoja ja yhteistä edunvalvontaa, sekä asiantuntijapalvelua (vrt. aiemmin Kuntaliitto).

Kovasti on meillä vielä totuttelemista valtion ja ministeriöissä olevien yksittäistenkin viranhaltijoiden  vahvaan rooliin raamittaa ja päättää meidänkin asioista.

Kiitos vastauksesta.
Sirkka Rousu, SDP:n valtuustoryhmä

---

Hyvinvointialuekertuomus 2022, SDP:n ryhmäpuhe, Pirjo Komulainen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut  ja muut kuulijat,

Teemme tänään historiaa, kun Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto käsittelee hyvinvointikertomusta toimintamme ensimmäiseltä vuodelta. Olemme siinä mielessä hyvässä asemassa, että jatkamme kuntayhtymän aikaista työtä alueemme ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa ja meillä on jo valmiina vertailutietoa aikaisemmilta vuosilta.

Käsissämme oleva hyvinvointiraportti on niin sanottu suppea sellainen, joka raportoidaan valtuustolle vuosittain. Sen tulisi olla tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä alueellamme. Kerran valtuustokaudessa tehdään sitten laaja hyvinvointikertomus. Voidaan tosin olla monta mieltä tämän raportin suppeudesta, mutta varmasti on meille valtuutetuille tässä kohtaa tarpeellista saada laaja näkemys siitä työstä, jota hyvinvointialueellamme on tehty ja tehdään. Voidaankin todeta, että hengästyttävän paljon meillä kehittämistyötä tällä saralla on meneillään. Hyvinvointialueen työntekijät ja johto ansaitsevat suuret kiitokset tekemästään työstä, mutta samalla herää myös huoli henkilöstön jaksamisesta ja resurssien kohdentumisesta oikeisiin asioihin.

Olemme monesti keskustelleet ryhmässämme siitä, että on ensiarvoisen tärkeää saada perusasiat toimimaan, sillä ne luovat vahvan pohjan myös kehittämistyölle. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulisi nostaa prioriteeteissa ykköseksi. Asukkaiden näkökulmasta on tärkeää tunne siitä, että palvelua ja hoitoa saa oikea-aikaisesti ja joustavasti, silloin kun sitä tarvitsee. Toisaalta sujuvat, asiakaslähtöiset palvelupolut ja -prosessit vapauttavat resursseja kehittämistyöhön, eikä niiden takkuaminen kuormita henkilöstöä kohtuuttomasti.

On harmillista, että kansallisten indikaattoreiden päivittymisen hitaus aiheuttaa sen, että tästä asiakirjasta puuttuu monta tärkeää indikaattoria, joten usean mittarin kohdalla emme ole saaneet ajantasaista tietoa, jonka perusteella voisi arvioida toimenpiteiden riittävyyttä. Esimerkiksi Valtaosa lasten ja nuorten hyvinvointiin kuten myös aikuisväestön keskeinen hyvinvointitieto  päivittyy vasta myöhemmin kesällä.

Hyvinvointikertomukseen on koottu selkeästi hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja kerrottu, millä toimenpiteillä tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Jäimme kuitenkin kaipaamaan analysointia ongelmien juurisyistä ja arviointia valittujen toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Tosin on ymmärrettävää, että ajantasaisten tiedon  puuttuminen tietysti vaikeuttaa tätä tehtävää. Ehkä jatkossa saamme näissä raporteissa myös tulosten analysointia enemmän.

Esimerkiksi vuoden 2022 kesällä nuorisoasemien ikärajoja yhtenäistettiin hyvinvointialueella ja tuolloin Hyvinkään ja Tuusulan yksiköiden ikärajat alenivat 18- vuoteen. Kaipasimme raportointia siitä, miten ikärajan ylittäneiden nuorten aikuisten tilanteeseen tämä ikärajan nosto ja siirtyminen aikuispuolelle vaikutti. Ylipäätään pidämme hyvänä, että palvelujen muutosten vaikutuksia arvioidaan sekä ennalta että muutosten jälkeen.

Lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten hyvinvointi ja mielenterveyden haasteet huolettavat meitä erityisesti. Ennaltaehkäisy on todistetusti kustannustehokkainta ja tätä tehdäänkin jo nyt tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien ja kaupunkien sekä kolmannen sektorin kanssa. Siksi meidän on tärkeää huolehtia järjestöjen toimintaedellytyksistä, jotta voimme jatkossakin yhdessä heidän kanssaan tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Samoin pidämme tärkeänä kynnyksettömien palvelujen kehittämistä. 

Erityiset Matala-palveluyksiköt lopetettiin viime vuonna ja liitteenä olevan kyselyn ja myös asukkailta saamamme palautteen mukaan matalan kynnyksen tai oikeastaan kynnyksettömiä palveluja kaivataan. Raportissa olisi hyvä näkyä, miten asiakasohjaukseen keskitetty palvelu on toiminut ja vaikuttanut asiakkaiden saamaan palveluun. Myös lapsiin kohdistuva väkivalta ml kiusaaminen vaurioittaa vakavasti lapsen ja nuoren hyvinvointia ja terveyttä. Tämän ennaltaehkäisemiseen ja väkivallan katkaisemiseen tulee kohdentaa riittäviä kehitystoimia.

HYTE-kertoimen tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita huolehtimaan tarpeenmukaisesta ehkäisevästä työstä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja tämä rahoitusvaikutus on jo käynnissä.

Hyvinvointikertomuksessa  ei kuitenkaan raportoida alueen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toimia ja tuloksia rahoitusta määrittävän hyte-kertoimen kaikkien indikaattorien mukaisesti. Seuraavalla hyvinvointisuunnitelmakaudella olisi syytä määritellä tavoitteita myös rahoitukseen liittyvien kriteerien mukaisesti, riippuen toki alueemme tarpeista ja niistä indikaattorituloksista, joiden parissa näyttää olevan parannettavaa.

Merkittävä puute kertomuksessa on myös viime vuoden hyvinvointi- ja terveystietojen sekä käyntimäärien puuttuminen useasta esitellystä aiheesta ja sitä myöten myös analyysi muutoksista. Hyvin merkittävä analyysitarve lienee henkilöstöpuutteiden yhteydellä asiakkuuksiin ja käyntimääriin. Ansiokasta olisi pystyä analysoimaan myös alueella tapahtuvaa priorisointia, tahatonta ja hallittua.

Hyvinvointikertomuksen tuleville vuosille asettamat painopisteet ovat mielestämme hyviä. Niiden lisäksi on tärkeää, että palvelujen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat saataisiin ratkaistua; takaisinsoitto alkaisi toimia niin kuin sen pitää, henkilöstöpulaan löytyy ratkaisu, kynnyksettömiä palvelu- ja ohjauspisteitä on alueella riittävästi ja sote- järjestöjen toimintaedellytyksistä pidetään huolta.

Lopuksi voidaan todeta, että tällä hetkellä olemme vielä liikaa hyvin viiveellä raportoitavien THL:n ym. rekisterien varassa. Asetamme toivomme uuteen, yhtenäiseen asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja sieltä saatavaan asiakaskohtaiseen anonymisoituun terveys- ja hyvinvointitietoon sekä palvelujen käyttötietoon. Näin pystymme tulevaisuudessa paremmin ymmärtämään palvelujen vaikutuksiakin.

SDP:n valtuustoryhmä kiittää kaikkia hyvinvointikertomuksen laadintaan osallistuneita tahoja ja alueellamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eteen työtä tekeviä.
Pirjo Komulainen