SDP:n ryhmäpuheenvuoro aluevaltuuston kokouksessa 13.6.2024
Arvoisat valtuutetut!
Kiitän virkakuntaa tämän katsauksen asiantuntevasta laatimisesta ja suhteellisen laajan tilastoaineiston koontamisesta.
Siitä olen hieman harmissani, että katsauksesta puuttuu kokoava tieto hyvinvoinnin ja terveydentilan edistämiseksi tehdyistä konkreettisista toimenpiteistä ja niihin käytetyistä voimavaroista, sekä aito analyysi toimenpiteiden todellisesta vaikuttavuudesta. Tieto näistä asioista auttaisi arvioimaan mm. sitä, tehdäänkö riittävästi ja tarpeeksi konkreettisella tavalla ennaltaehkäisevää työtä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamista on tuotu 2000-luvulla osaksi ohjaavaa päätöksentekoa etenkin määräaikaisten projekti- ja hankerahoitusten avulla.
On selvitetty alue-, sairaus- tai toimenpidekohtaisia vaikutuksia, ja tuloksia on jalkautettu vaihtelevasti eri yhteiskunnan sote-toiminnoissa. Tästä huolimatta, ennaltaehkäistävissä olevista haitoista ja sairauksista kertyvät kulut ovat viime vuosien aikana kasvaneet merkittävästi, useiden miljardien verran.
Julkisen talouden menojen ja tulojen välillä on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä aito rakenteellinen epätasapaino. Keskeisenä syynä on väestön ikääntyminen, minkä seurauksena työikäisen väestön suhteellinen osuus vähenee ja keskimääräiset terveys- ja hoivamenot kasvavat.
Nykyisten ennusteiden mukaan sekä työvoima että väestö kääntyvät laskuun vuosisadan puolivälissä, samaan aikaan kuin ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Vuonna 2070 noin joka kolmas suomalainen on yli 64-vuotias, kun vuonna 2021 64-vuotta täyttäneitä oli väestöstä 23 %.
Ihmisten tuloilla on myös suora yhteys terveydentilaan ja hyvinvointiin. Suomessa on merkittäviä hyvinvointi- ja terveyseroja, jotka näkyvät pienituloisten korkeampana sairastavuutena ja alhaisempana elinajanodotteena. Nykyisin Suomessa pienituloisimmalla viidenneksellä terveyskeskuskäyntejä on 39 % keskimääräistä enemmän. Myös toiseksi alimmassa tuloviidenneksessä terveyskeskuskäyntejä on 41 % keskimääräistä enemmän. Kaikkein parhaimmassa taloudellisessa asemassa olevat puolestaan elävät pisimpään ja ovat terveempiä.
Tiedämme siis, että korkeampi hyvinvointi ja parempi terveydentila on yhteiskunnassa mahdollista saavuttaa, sillä se on jo ylimmissä tuloluokissa toteutunut. Kun siis halutaan tarkastella potentiaalia, joka voidaan saavuttaa pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, on hyödyllistä katsoa tuloryhmien terveyseroja ja mitä vaikutuksia niiden kaventamisella olisi.
Kuntaliittotaustainen konsulttiyhtiö FCG:n teki vuonna 2022 kahden skenaarion pohjalta laskelmat. Ensimmäisessä lasketaan, mitä tapahtuisi, jos pienituloisimman viidenneksen tilanne kohenisi samalle tasolle toiseksi alimman tuloviidenneksen kanssa ja toisessa, mitä tapahtuisi, jos koko väestön tilanteen kohenisi keskimäärin kaikista hyvätuloisimman viidenneksen tasolle.
Laskelmissa tarkasteltiin terveystilanteen paranemisen vaikutusta julkisiin menoihin työllisten määrän lisääntymisen sekä terveyspalveluiden käyttöasteen muutoksen kautta. Näiden muutosten vaikutukset laskemalla saadaan skenaarion toteutumisen vaikutukset myös julkiseen talouteen.
Tulokset ovat tyrmääviä inhimilliseltä ja taloudelliselta kannalta.
Jos kaikista pienituloisimman viidenneksen sairastavuus olisi samalla tasolla kuin toiseksi pienituloisimman viidenneksen
- työllisten osuus kasvaisi 19,2 prosenttia
- työttömien määrä pienenisi 12,5 prosenttia
- työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus pienenisi nykyisestä 5 prosenttia
- sairauspäivärahalla olevien määrä pienenisi 10,5%
verrattuna nykytilaan.
Ensimmäisessä skenaariossa FCG:n arvioiden mukaan julkinen talous vahvistuisi n. 1,9 miljardilla eurolla. Syntyvät lisätulot koostuisivat erityisesti säästyvistä sosiaalivakuutusmaksuista, mutta myös kasvavista verotuloista. Sosiaaliturvamenoja muutos hillitsisi noin 500 miljoonalla eurolla, jossa näkyy muun muassa sairauspäivien väheneminen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien väheneminen.
Lisäksi FCG arvioi työllisten määrän kasvuksi 130 000 henkilöä, lisääntyneiksi työtunneiksi 208 miljoonaa työtuntia sekä työvoimapotentiaalin kasvavan 51 000 henkilöllä. Arvioihin sisältyy muun muassa vähentyneet sairauspoissaolot, vähemmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyviä henkilöitä sekä paremman hyvinvoinnin ansiosta nopeammin valmistuvia opiskelijoita.
Koska toiseksi pienituloisin tuloviidennes käyttää terveydenhuollon peruspalveluita enemmän kuin pienituloisin tuloviidennes, johtaa suoralla vertailulla tehty oletus laskelmissa pieneen palveluiden kustannusten kasvuun. Tosin pienituloisimman viidenneksen kohdalla on mahdollisesti perustason palveluiden alikäyttöä, joka puolestaan voi tälläkin hetkellä johtaa erikoissairaanhoidon palveluiden suurempaan tarpeeseen.
Karkealla ja epätarkalla, osin puutteellisella tavalla mutkat oikaisten keski-Uudenmaan hyvinvointialueella osuus olisi julkisen talouden tasapainottumisesta n. 100 miljoonan euron luokkaa vuodessa nykytilaan verrattuna ja työvoimavaikutus vajaat 10 000 työllistä. Merkittäviä lukuja.
Jos väestön terveydentila ja hyvinvointi saataisiin keskimäärin samalla tasolle kuin se on keskimäärin ylimmällä tuloviidenneksellä, vaikutukset olisivat dramaattiset
FCG:n laskelmien mukaan muutoksen vaikutukset julkisen talouden tasapainoon olisivat jopa n. 10,5 miljardia euroa. Tästä vähän yli puolet, eli noin 5,7 miljardia euroa, tulisi verotulojen kasvusta ja noin 4,8 miljardia euroa menojen vähenemisestä. Julkisen terveydenhuollon paineen FCG arvioi vähenevän skenaariossa jopa 25 %.
Lisäksi FCG arvioi työllisten määrän kasvuksi 259 000 henkilöä, lisääntyneiksi työtunneiksi 414 miljoonaa työtuntia sekä työvoimapotentiaalin kasvavan 160 000 henkilöllä.
Tämän skenaarion toteutuessa keski-Uudenmaan hyvinvointialueella julkisen talouden tasapaino paranisi noin 500 miljoonaa vuodessa ja työllisten määrä kasvaisi n. 20 000 hengellä.
Tämän saavuttaminen vaatisi pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä koko kansan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tulevina vaalikausina. Uskon edellä kuvattujen skenaarioidden olevan tavoite, johon kannattaa pyrkiä. Se vaatii meiltä päättäjiltä tarpeeksi tahtoa ja rohkeutta keskipitkän aikavälin suunnitteluun ja investointeihin. Pää pitää pitää kylmänä ja on oltava kykyä sietää epävarmuutta, koska varsinkin toisen skenaarion julkista taloutta voimakkaasti vahvistava vaikutus näkyisi ensi vuosikymmenellä.
Toivottavasti tällä pohjalla rakennetaan tulevia alueemme hyvinvointisuunnitelmia. Se voisi olla avain kääntää keskustelu palveluiden ja hoivan leikkauksista niiden parantamiseen samalla kun talous tasapainottuu.
Laskelmat, joista tässä olen puhunut ovat FCG:n asiantuntijoiden Pasi Holm ja Anne Puumalainen tekemiä ja ne perustuvat hyvin laajaan tietoaineistoon.
Antti Rinne
Aluevaltuutettu, Mäntsälä
Jaa tämä artikkeli